lauantai 7. maaliskuuta 2015

Penkkarit 2015

Lukiomme abiturientit viettivät penkkareita 13. helmikuuta Kauhu-teemalla. Abien asut ja teemaan sopivaksi koristeltu aula olivat karmaisevat!

Abit 2015
Aulan 'koristelut'
Perinteisessä abinäytelmässä aamupalaveriin tuli tieto, että Erkko olisi sairastunut - saattaisi olla ebola...
Sijaiseksi saatiin Ari. Anneli ja Marika päättivät valmistaa Erkolle lääkkeen ebolaan.
Hoitoa aloitettaessa paljastui väärinkäsitys: Erkko oli täysin terve, mutta auton kanssa oli käynnistysongelmia.
Loppulaulun aika!
Päiviä nolla, abin hyvä olla!
Ohi on!
Onnea abeille kirjoituksiin!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Jatko-opintopäivä 5.1.2015

Uusi lukukausi aloitettiin jatko-opintoihin keskittyvällä aamupäivällä, jolloin entiset opiskelijamme kertoivat valitsemistaan aloista ja ammateista. Esityksiä olivat lukiolaisten ohella seuraamassa myös lukio-opinnoista kiinnostuneet yhdeksäsluokkalaiset.
Vasemmalta: Leena Puskala (Oulun yliopisto, kemia), Milka Porrassalmi (Oulun yliopisto, pohjoismainen filologia), Tuukka Löytynoja (Aalto-yliopisto, tekniikka), Alina Herronen (Turun kauppakorkeakoulu, kauppatieteet), Mirjami Köyhäjoki (Tampereen yliopisto, englantilainen filologia).
Vas. Alina Herronen, Tuukka Löytynoja, Elodie Wins (European Voluntary Service) ja Max Liebmann (European Voluntary Service).
Vas. Juho Herronen (Oulun yliopisto, tekniikka), Kaisa Pernu (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Alina H., Tuukka L.
Vas. Katri Sikkilä (Oulun seudun ammattikorkeakoulu, bioanalytiikka), Julia Rekilä (Oulun yliopisto, biokemia ja molekyylilääketiede), Leena Puskala.
Vas. Milka Porrassalmi, Henna Lepistö (Oulun yliopisto, luokanopettajan koulutus), Emmi Ruokoja (Itä-Suomen yliopisto, äidinkieli ja kirjallisuus, aineenopettajan opinnot), Mirjami Köyhäjoki, Elisa Ruokoja (Itä-Suomen ylipisto, luokanopettajankoulutus).

torstai 6. marraskuuta 2014

Junioreiden ryhmäytymisleiri

Syyskuun alussa lukiomme juniorit lähtivät perinteiselle ryhmäytymisleirille vaeltamaan, tällä kertaa Ohtakariin. Alla näemme opiskelijamme Akseli Öljymäen kertomuksen retkestä.

Eräretki
Torstaina 4.9.2014 lähdimme luokan kanssa vaellusretkelle. Aamulla lämpötila ei ollut kuuma muttei 
myöskään kylmä eli toisiin sanoen täydellinen vaelluskeli. Klo 09.00 aamulla lähdimme bussilla. 
Opettajamme Jouko Salmela oli tilannut bussin matkaa varten jonka tarkoitus oli viedä meidät 
Marinkaisiin ja siellä jättää meidät Hakunti nimiseen paikkaan josta jatkaisimme matkaamme. Bussi 
oli sopivan kokoinen luokallemme ja se näytti kuin se olisi jostakin muusta maasta.
Bussimatka kesti noin 30km ja kun olimme Hakuntissa bussi jätti meidät sinne ja aloimme 
vaeltamaan. Vaellus sinä torstai päivänä oli n.14 kilometriä. Pientä jännittyneisyyttä oli ilmassa ja itse mietein jaksaisinko tuon matkan niin painava reppu selässäni. 
Tie jota pitkin aluksi kuljimme oli metsän ympärillä. Tietä jonkin matkaa kuljettuamme aloimme 
kuulla meren. Käännyimme tieltä ja sitten tulimme hiekkarannalle. Aloimme kävelemään 
hiekkarantaa pitkin kohti päämääräämme Ohtakaria. Matkan edetessä pääsimme tornille jonne 
kiipesimme.


Hetken ihailtuamme maisemia jatkoimme matkaamme.
Tornilta lähdettyämme jatkoimme matkaamme kävellen jonkin verran kauempana rannasta, koska 
siellä oli meneillään jotkin harjoitukset. Kävelimme tovin ja viimein saavuimme paikkaan missä 
meidän piti syödä. Meidän ryhmäämme kuului minä (Akseli) ,Ville, Anu ja Tarleena. Aloimme 
tekemään ruokaa ja sinä päivänä se oli pasta bolognesea.


Kun olimme syöneet ja levänneet pakkasimme tarvikkeemme ja jatkoimme matkaa. Tie jota pitkin 
kuljimme oli metsän ympäröimä ja sitä oli helppo kulkea. Yleensä kun olimme kulkeneet noin 
kilometrin pidimme taukoja jonka jälkeen jatkoimme taas. Kun olimme päässeet harjoitusalueelta 
pois jatkoimme vaellustamme rannalla taas.
Jatkaessamme matkaa hiekkarannalla vastaamme tuli este, nimittäin vesi. Vettä oli edessämme jonka jälkeen päätimme jatkaa matkaa kahlaten veden poikki.


Ohtakariin oli enää noin kilometrin matka ja jatkoimme kulkemista avojaloin. Tie jota pitkin 
menimme oli nyt autotie. Loppupäässä pistimme kengät jalkaan ja kävelimme parisataa metriä 
ohtakariin. Olimme maalissa.Leiriin päästyämme asetuimme mökkeihin. Kun olimme valmiita aloimme ryhmissä tekemään 
päivällistä. Päivällinen oli makaronia ja lihapullia. Kokkasimme ja odotimme ruoan valmistumista 
mökin edessä. Ruoan jälkeen osa luokasta lämmitti saunan mutta ei siellä kyllä kovin moni käynyt.
Illalla auringonlaskun aikaan kokoonnuimme yhteen jonka jälkeen opettaja piti meille perinteisen 
musavisan. Kaikilla oli hauskaa ja ilmassa oli rento ilmapiiri. Musavisan jälkeen teimme iltapuuhat 
jonka jälkeen menimme nukkumaan.


Seuraavana aamuna heräämisen jälkeen menimme taas ryhmiin ja aloimme tehdä puuroa. Se 
perjantai aamu oli hyvin kaunis ja lämmin. Aurinko paistoi eikä tuullut juuri yhtään.



Puuron syötyämme aloimme pakkaamaan ja siivoamaan. Jonkin ajan päästä olimme valmiina 
lähtöön.



Lähdettyämme leiristä jatkoimme matkaa tietä pitkin kohti bussia. Perjantain matka oli noin 8km 
pitkä. Mentyämme tavallista tietä jonkin aikaa pääsimme kohtaan jossa lepäsimme ja hyvästelimme 
meren.


Lähdettyämme rannalta jatkoimme matkaamme kunnes käännyimme metsäpolulle jonka varrella 
kasvoi satoja mustikoita ja puolukoita. Metsäpolkua kulkiessamme tuli vastaamme levähdyspaikka 
jossa keitimme kahvia ja teetä. (kuva)


Levähdettyämme matka jatkui.


Polku oli vähän vaikeakulkuinen paikoin mutta sen varrella oli hienoja nähtävyyksiä.


Lopulta pääsimme bussille ja sieltä koululle. Koululla olimme juuri sopivasti siihen aikaan kuin 
normaalisti loppuisikin koulu. Vaellus oli melko raskas mutta silti erittäin hauska ja mahtava 
kokemus.

torstai 16. lokakuuta 2014

Essin terveiset Amerikasta

Essi Tanskanen on lukiomme toisen vuoden oppilas, ja hän viettää vaihtovuotta Yhdysvaltojen Illinois'n osavaltiossa. Tässä postissa Essi lähettää meille terveisensä meren takaa valokuvien kera. Saamme kuulla blogissa lukuvuoden aikana vielä lisää hänen vaihtovuodestaan.


7.10.2014
Hei!

Täällä rapakon toisella puolella on jo vierähtänyt lähes kaksi kuukautta. Tämän lukuvuoden asustelen siis Elginissä, Illinoisin osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Koulua käyn St. Charles North High Schoolissa. Amerikkalaiseen arkeen olen jo sopeutunut. Päivät kuluu koulussa ja arkisin odotetaan viikonloppua; aivan kuten Suomessakin.

Monet kysyy, onko koulu täällä erilaista kuin Suomessa. Tietyllä tapaa on, mutta välillä eroa ei oikeastaan huomaa (tai sitten olen vain unohtanut, millaista koulunkäynti Suomessa on...) Suurin ero on kyllä ehdottomasti oppilasmäärä; täältä oppilaita löytyy reilu 2000. Koulu on täällä myös paljon tiukempaa; vessaan menemiseen tarvitaan hall pass eikä tunnilta saa poistua ennen kuin kello on soinut. Täällä osa opettajista soittaa kotiin, jos oppilas saa arvosanaksi seiskan tai alemman. Opettajia kutsutaan liitteillä Mr., Mrs. tai Ms., mutta yleisesti ottaen opettajat on täällä paljon tuttavallisempia oppilaiden kanssa mitä Suomessa. Monesti sanotaan, että Amerikassa oppilaat saa enemmän läksyjä, mutta itse en ole sitä kokenut, tosin host-siskolla menee läksyihin helposti pari tuntia päivässä. Täällä on koko ajan testejä ja kokeita ja suurempia projekteja, esim. historiassa meillä oli oikeudenkäynti-projekti.



Koulupäivä alkaa täällä 7:20 ja päättyy 2:21. Itse menen kouluun bussilla, joka noutaa talon edestä puoli seitsemältä. Kyllä se välillä tuntuu hassulta, kun aamulla saapuu kouluun ja hakee koulukirjat ja huomaa, että kello ei ole edes seitsemää vielä. Oppitunnit kestää normaalisti 47 minuuttia, mutta tiettyinä päivinä (late start, tutorial, 411) tunnit kestää 40-46 minuuttia. Päivä on jaettu kahdeksaan oppituntiin ja joka päivä on samanlainen. Tuntien välissä on 6 minuuttia aikaa ehtiä seuraavalle tunnille, joka saattaa olla toisessa päässä koulua. Yleensä tuo aika on tarpeeksi, mutta liikuntatuntien jälkeen saattaa tulla välillä kiirettä, varsinkin jos tunnilta päästään vähän myöhemmin. Lukujärjestys vaihtuu tammikuun puolessa välissä, mutta esimerkiksi mulla vaihtuu vain yksi aine, muut pysyy samana. Mun oppiaineina on Amerikan historia, study hall (tunti, jonka aikana tehdään läksyjä ja opiskellaan...tai se ainakin on study hallin tarkoitus), luova kirjoittaminen, espanja, lounas, liikunta, englanti ja algebra. Keväällä luovan kirjoittamisen tilalla mulla on turismia. Monet jää koulun jälkeen johonkin kerhoon tai urheilujoukkueeseen; itse olen tällä hetkellä mukana breakdancing clubissa.

Arki ei täällä mun mielestä ole kauhean erilaista mitä Suomessa. Koulusta kun tullaan kotiin, tehdään läksyt, päivällinen syödään kuuden aikoihin ja pianhan sitä saakin mennä nukkumaan, että aamulla jaksaa herätä puoli kuudelta...Mä en oikeastaan tiedä, miten täällä yleensä vietetään viikonloppuja, mutta mä yleensä oon kotona tai jossain hostperheen kanssa. Pari viikkoa sitten oltiin viikonloppuna Michiganissa ja nyt ollaan lähdössä New Yorkiin, kun meillä on neljän päivän viikonloppu.



Viime viikko koulussa oli melko hauska, koska meillä oli homecoming week. Joka päivälle oli oma teemansa, jonka mukaan pukeuduttiin. Maanantaina oli class color day, tiistaina sports day, keskiviikkona camo/western day, torstaina decades day ja perjantaina school spirit day, Perjantaina oli myös homecoming parade ja illalla homecoming jalkapallopeli ja ilotulitukset. Viikko huipentui lauantaina homecoming-tansseihin.

Tällä hetkellä Amerikassa valmistaudutaan Halloweeniin; talojen pihoilla näkyy jo Halloween-koristeita. Esim. yhden talon pihalla oli hautuumaa, kurpitsoja ja luurankoja. Ihmiset alkaa myös jo valmistautua kiitospäivään, eihän siihen olekaan kuin lähes kaksi kuukautta enää...

Pitäkäähän hauska syysloma, täällä seuraava loma (jos pidennettyä viikonloppua ei lasketa) on vasta kiitospäivä-viikolla.

Terveisin,
Essi

tiistai 7. lokakuuta 2014

KU02 kurssin tunnetaidemaalaus


Kuviksen toisella kurssilla päätyönä oli tehdä omakuva, joka muotoutuu reseptikirjaksi. Toisena teoksena oli tunnetaidemaalaus, jonka tarkoituksena oli ottaa kiinni jostakin pinnalla olevasta tunteesta ja purkaa se se muotona ja värinä paperille. Opiskelijat tekivät yhden suuren teoksen, jossa tulkittiin myös ryhmän toimintaa yhdessä, sekä sitä, saako ryhmä kiinni samasta tunnetilasta. Itse työn tekemiseen käytettiin käsiä sekä jalkoja.