keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Lukuvuoden 2014-2015 päätös

Juniorien ja seniorien lukuvuoden päätöstilaisuus pidettiin lauantaina 30.5.
Tilaisuuden aluksi Sanna Junkkila, Milena Myllykangas ja rehtorimme Markku Anttila esittivät Allu Tuppuraisen sanoittaman ja säveltämän Milli Menninkäisen laulun.



Tilaisuudessa lukuvuoden aikana ansioituneita opiskelijoita muistettiin stipendeillä, sanakirjoilla ja muilla pienillä kirjalahjoilla.
Opiskelijat valitsivat keskuudestaan hymytyttö ja -poika patsaan saajat. Tänä vuonna hymytytöksi valittiin Oona Pihlaja ja hymypojaksi Arttu Salo, palkintoja jakamassa opiskelijakunnan edustaja Jussi Kauppinen.



Seniorien kokoonpano Melody Pops eli Sanna Junkkila, Leevi Jukkola, Oskari Puumala ja Milena Myllykangas esittivät Anssi Kelan kappaleen 1972.



Tuokiomme päätteeksi suvivirren tutut sävelet ja säkeet saattelivat meidät ansaitulle kesälomalle.

Turvallista, rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille :-)


Ylioppilasjuhla

Ylioppilasjuhla käynnistyi Sanna Junkkilan ja Milena Myllykankaan herkällä esityksellä laulusta Maailma on kaunis. Laulun on sanoittanut Vexi Salmi ja säveltänyt Kassu Halonen.

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus
On vapautta kuunnella metsän huminoita
Kun aamuinen aurinko kultaa kallioita 
Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
On vapautta valvoa kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä 
Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille 
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille 
Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus
On vapautta istua iltaa yksinänsä
Ja tuntea tutkia omaa sisintänsä 
Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
On vapautta vaistota viesti suuremmasta 
Ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta
Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille jolla on aikaa ja tilaa unelmille 
Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus



Tervehdyssanat lausui lehtorimme Marjut Kontiokoski. Hän toivotti seuraavan runon säkein onnea tuleville ylioppilaille:

On teillä tänään juhlapäivä,
pois heittäkäätte huolen häivä!
Tulevaisuus teitä kantaa,
rohkeutta reppuun antaa.
Unelmia vaalikaatte,
voimaa niistä siipiin saatte.
Myötätuulta purjeisiin,
elon kaikkiin haasteisiin!



Seurakunnan tervehdyksen esitti Sirpa Klapuri. Hän toi puheessaan esille kolme tärkeää asiaa, jotka kannattelevat nuoriamme heidän luotsatessaan elämässään eteenpäin. Nämä asiat ovat siivet, juuret ja siunaus.



 Rehtori Markku Anttila totesi puheessaan lukiokoulutuksen olevan muutosten edessä. Oma lukiomme toimii enää yhden lukuvuoden ja syksyllä 2016 aloittaa toimintansa yhdistynyt Kokkolan suomalainen lukio. Samalla otetaan vaiheittain käyttöön uusi opetussuunnitelma. Koska tuntijako ei juurikaan muutu, uudessa lukiossa keskitytään enemmän pedagogiikan ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Omat haasteensa tuovat myös syksyllä 2016 alkavat ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset.



Seuraavassa ylioppilaamme juuri todistusten ja lakkien saannin jälkeen valmiina kuulemaan rehtorin sanat: ” Olette nyt ylioppilaita ja voitte laittaa sen merkiksi ylioppilaskin päähänne”.



Olemme Lucina Hagmanin lukion uudet ylioppilaat!!



Puheessaan tuoreille ylioppilaille rehtori kiitti hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja ystävyydestä, joka kolmen vuoden aikana on muodostunut. Puheesta poimittuna mm. seuraavat Mika Waltarin säkeet:

Kuka on kirjojen lukijan vertainen,
ilo ja tyydytys on moninkertainen.
Tyynesti istuu hän kuusen alla,
ajatus liitelee korkealla.
Sydämeltäkin putoaa kivi,
kun on kirjoja komea rivi.


             - Mika Waltari, mietelmä 1936



Ylioppilaan puheen piti Ilmari Kallinen. Hänen humoristisessa puheessaan muisteltiin lukio-opiskelun vaiheita, sen mieleenpainuvimpia kohokohtia kuin myös niitä vaikeitakin hetkiä. Hän muisteli mm. kuinka oppilaskunta otti kantaa lukiomme säilyttämisen puolesta ja totesi, että he ovat saaneet valmistua ylioppilaiksi omasta mielestään parhaasta opinahjosta. Hyvä henki opiskelijoiden kesken ja huolehtivat opettajat ovat auttaneet jaksamaan ja ponnistelemaan hyvien tulosten eteen tietenkään unohtamatta omalta perheeltä saatua tukea.




Onnea kaikille Lucina Hagmanin lukion kevään 2015 uusille ylioppilaille :-)


Anneli Kauppi

Vappuaatto

Lukion väen pienimuotoisessa tilaisuudessa vappuaattona 30.4. juhlimme kevään tuloa ja samalla hyvästelimme vanhan rakkaan koulurakennuksemme.
Ohjelmassa oli yhteistoimintaviikolla tehdyn lyhytelokuvan ensiesitys sekä opiskelijoiden laatima leikkimielinen tietovisa, jonka kysymykset liittyivät koulumme historiaan.


Tietysti meillä oli simaa ja munkkeja sekä naamiaisasut :-)


Tilaisuutemme lopuksi rehtorimme Markku Anttila muisteli puheessaan koulun pidon aloitusta Kälviällä ja myös oman lukiorakennuksemme kokemia vaiheita.
Vuonna 1858 annettu asetus määritteli yleispiirteisesti kansakoulun perustamisen. Tuohon aikaan Kälviällä kirjasivistystä jakoivat kirkon lisäksi rakennusmestari K. Renell Marttilan talossa ja lukkarikokelas A. Harju kotonaan Ruotsalossa.
Juho Siirilän vuonna 1871 aloittamasta lasten koulusta tuli vuonna 1877 kuntakokouksen päätöksellä yksityinen kouluyhtiö, jonka johtoon Siirilä nimettiin. Parikymmentä vuotta myöhemmin kunta päätti ottaa tämän Kirkonkylän koulun kunnan haltuun. Myöhemmin koulupiirejä lisättiin ja oman koulunsa saivat mm. Ruotsalo, Välikylä, Ridankylä ja Peltokorpi.


Kansalais- ja yhteiskoulutoiminta käynnistyivät Kälviällä 1950-luvun puolessa välissä.
Vuonna 1967 Kälviän kunnanvaltuusto kunnallisti yhteiskoulun ja kesällä 1969 valtioneuvosto luvalla koulu muutettiin kunnan koululaitokseen kuuluvaksi keskikouluksi.
1.8.1974 Kälviällä alettiin siirtyä asteittain vanhasta kansa- ja yhteiskoulujärjestelmästä peruskouluun.

Syksyyn 1992 asti kälviäläiset nuoret joutuivat käymään lukionsa naapurikunnissa. Vuosien ponnistelujen jälkeen valtioneuvosto antoi syksystä 1992 luvan Kälviän lukion toiminnan aloittamiseksi.
Kälviän lukion ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat keväällä 1995. Kevään 2016 ylioppilaat jäävät historiaan lukion viimeisinä ylioppilaina.

Tilaisuutemme päättyi seuraavan herkän runon säkeisiin:

Vain metsän hiljaisuus
Ja äänet asemalta: unta nään...
Kuin ikuisuus
On siitä, kun mä tähdet löysin...
Herään varjoon kuun
Ja syliis tuun, kun katsot pimeään,
Pian muistot kasvaa aamun hämärään...

Niin paljon muistetaan,
Kuin laulut Laulumaan.
Ei muistot suostu jäämään ruostumaan
Paikoilleen
Kuin vanhat polkupyörät sateeseen...
Kuin vanhat polkupyörät sateeseen...

Niin aamuun valvotaan
Ja tuulikanneltaan
Yö soittaa tähtiin asti särkyen
Ja eilinen
Kuin viivyttelee meitä katsellen...

Vain metsän hiljaisuus
Kuin ikuisuus jää meihin elämään,
Kun muistot kasvaa aamun hämärään...

Anneli Kauppi

perjantai 29. toukokuuta 2015

Essin vaihtovuosi - Yhteenveto

Hei!

Täällä alkaa päivät vähenemään, ja 21. päivä onkin viimeinen koulupäivä. Sunnuntaina 24. päivä juhlitaankin sitten jo graduationia. Suomeen palaan 11. kesäkuuta. Innoissani olen, mutta pakko myöntää että haikealtahan se tuntuu jättää kaikki tapaamani ihmiset tänne, varsinkin kun ei ole tietoakaan milloin seuraavan kerran nähdään. Nyt kun kouluvuosi alkaa olla lopuillaan, sekä siellä että täällä, niin ajattelin kirjoittaa pientä yhteenvetoa.

Kuvat spring break'lta Chicagosta

SYKSY

En muista alkuajoista enää paljon mitään. Muistan kun aamuyöllä heräsin, että ehditään ajoissa lentokentälle ja tajusin mitä olin oikeen tekemässä. Jännitys kuitenkin häipyi melkein heti kun laskeuduin Helsinkiin ja tässä vaiheessa olin vain innoissani. Ekat päivät meni New Yorkissa ja kun tuli aika lähteä isäntäperheen luokse, en osannut jännittää vaan halusin perille mahdollisimman äkkiä, koska väsymys painoi. Parin päivän sopeutumisen jälkeen koulu alkoi. Eka kuukausi oli melko rankka; en ymmärtänyt kuinka kukaan voi sanoa jenkkikoulua helpoksi! Läksyä tuli paljon ja sanasto oli hukassa, eikä opetusmetoditkaan olleet tuttuja. Kuukauden päästä olin kuitenkin päässyt jyvälle ja kun kolmas kuukausi alkoi, oli koulukin jo lastenleikkiä. Sen jälkeen ei liiemmin ole tarvinnut opiskella. After school clubeina koitin uimajoukkuetta, jonka kuitenkin lopetin lähes heti. Sen sijaan liityin breakdancing -clubiin. Ystäviä tässä vaiheessa vuotta ei mulla oikeastaan vielä ollut. Matkoilla käytiin isäntäperheen kanssa New Yorkissa ja Michiganissa. Syksyn aikana koin myös homecomingin ja Halloweenin.


TALVI

Marraskuu alkoi keilausjoukkueeseen liittymällä. Sain keilauksen kautta hyviä ystäviä ja ajanvietettä koulun jälkeen. Olin junior varsityssa ja me oltiin conferencen parhaita. Meidän varsitykin pärjäsi aina state levelille asti. Talven aikana juhlittiin kiitospäivää ja joulua. Joululomalla käytiin Wisconsinissa ja uusi vuosikin pyörähti hyvin käyntiin saamalla hyvät arvosanat loppukokeista ja viettämällä aikaa keilauskavereiden kanssa.


KEVÄT

Keilauksen lopetettua koitin yleisurheilua, joka sekin jäi melko pian. Mihinkään muihin after school -juttuihin en liittynyt, joten päivät meni aika lailla kotosalla. Käytiin vierailulla Eastern Illinois Universityssa ja spring breakin aikana mentiin yöksi Chicagoon. Nyt koulun viimeisenä kuukautena meillä oli prom. Syötiin hyvä ruokaa ja tanssittiin, jonka jälkeen siirryttiin kirkon tiloihin post promiin. Sieltä löytyi casinoa, pomppulinnaa, pelejä, ruokaa, karaokea, arvontaa...Oli tosi mukavaa! Nyt näin seniorina mulla on vielä graduationin lisäksi jäljellä senior barbeque ja breakfast. Säät on ollu huhtikuusta asti lämpimät, yleensä siinä 15-25 asteen paikkeilla. 

Onnea kaikille tuleville ylioppilaille ja hyvää kesää kaikille!

Terveisin,
Essi. 

Kapinaviikko

Lukion ja opiston yhteistoiminta viikolla kuviksessa aiheena oli KAPINA VIIKKO. Kurssille osallistuneet jakautuivat pienempiin ryhmiin ja aloitimme jokaisen aamun yhteiskunnallisella aiheella, jonka olin ottanut päivän lehdestä​, tai muusta mediasta. Keskustelimme aiheesta kriittisesti analysoiden. "Aamunavauksen" jälkeen jokainen ryhmä sai valita oman mieleisen aiheen käsiteltäväkseen. Aihetta tai ilmiötä käsiteltiin ensin puhumalla ja vaihtamalla ajatuksia. Tämän jälkeen mietittiin millä kuvataiteen keinolla tapahtuma, ilmiö tai uutinen voidaan ilmentää. Tuotokset olivat julisteita, seinämaalauksia, kolmiulotteisia vahateoksia ja maalauksia. Viikon aikataulu oli tuottaa jokaiselle päivälle yksi uusia teos.
Viikon aikana keskustelimme muistakin nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa ja saada mielipide julki ja ilmaistua. Ohjaajana toimi kuvataiteilija/kuvataidekasvattaja Rosa Pisilä.
Rosa P

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Linturetki Harjukarin lintutornille

Leena, Rebekka, Antti, Leevi, Anne-Mari
Bi6 eli lajintuntemuskurssin opiskelijat Leevi Jukkola, Anne-Mari Kangas, Leena Kippo, Rebekka Törmänen ja Antti Tuomaala heräsivät ennen auringon nousua 24.4. Kaikki olivat reippaina klo 5 odottamassa taksia koulun pihassa, josta starttasimme kohti Marinkaisissa sijaitsevaa Harjukarin lintutornia. Aamu oli sumuinen ja viileä. Lämpöasteita oli vain muutama plussan puolella.


Meillä oli ilo saada oppaaksemme lintuasiantuntija Marko Pohjoismäki. Hänen opastuksellaan löysimme parikymmentä eri lajia. Laulujoutsenia ja naurulokkeja lukuun ottamatta sorsa- ja kahlaajalinnustoa oli tavallista vähemmän.  Marko selitti puolisukeltajasorsien vähyyttä viime alkukesän kylmyydellä ja kahlaajien puutetta viileillä säillä, että eivät ole vielä tulleet. Bongasimme mm. naurulokkeja, kurkia, merihanhia, meriharakoita, tukkasotkia, liroja, töyhtöhyypän, kuovin, lapasorsan, haapanan, isokoskeloita… Vesilinnuston lisäksi näimme mm peipon ja västäräkin sekä merikotkan liitelevän kaukana horisontissa. Kuuntelimme myös mm mustarastaan laulua.


Muutaman tunnin bongailun jälkeen söimme eväitä nuotiolla. Samalla Marko kertoi lintuharrastuksesta ja lintujen rengastamisesta sekä esitteli rengastukseen liittyvää välineistöä.

Marika Myllylä